Pages
About Me
- Kirsti Pitkänen
- Email: kennel.zornoi (at) kolumbus.fi gsm: +358503548040 +358443548040
Arkisto
-
►
2011
(1)
- ► helmikuuta (1)
PENTUKUULUMISIA
Kotiinvietäväksi siis sain 6 reipasta vauvelia ja tokkuraisen äidin. Painot vaihtelivat 180 g ja 210 g välillä.Äidin herääminen veikin sitten aikaa eikä herättyään ollut kartalla, ei lähimaillakaan. Ruoka ei maistunut eikä juoma eikä pentujen hoitokaan. Pennut taas eivät tajunneet tisseistä yhtään mitään eivätkä siis suostuneen syömään yhtään mitään, ennenkuin seuraavana aamuna. Pieni paniikinpoikanen alkoi vallata tilaa mielessäni, olenko menettämässä koko porukan. Äidinmaidonvastikekaan ei oikein maistunut, vähän onneksi kuitenkin.Pikkuhiljaa yksi toisensa jälkeen alkoi varovaisesti hamuta tissiä suuhunsa. Paitsi yksi urpo, joka siis aina pitää porukassa olla. Joku kumman kiintiöurpo kuuluu asiaan.Tämä oli se pienin poika ja paino ei oikein tahtonut lähteä nousuun vaan pysyi pari ekaa päivää siellä 200 g alapuolella.
Sunnuntai 17.4.2011
joka saa ruoka-apua pullosta aika ajoin. Juuli syö, juo
pentujaan. Ilmisäitikin saa huokaista helpotuksesta ja nauttia perheidyllistä makuuhuoneen nurkassa. Juulia ei koko mahan pituinen leikkaushaava vaivaa yhtään ja siistiltähän haava näyttääkin.
Vauvalassa siis kaikki hyvin, toistaiseksi ( aina siis pienellä varauksella).
Keskiviikko 20.4.2011
Painot eivät lisäänny mitenkään räjähdysmäisesti, mutta jokaisella 20g-40 g päivävauhtia. Päivät ja yöt kuluvat syödessä ja nukkuessa; juuri kuten kuuluukin. Tyytyväistä ja hiljaista sakkia. Joukossa on niiin ihana pikkuruinen tyttö, jolla on superlyhyt paksu häntä ja lyhyt pullea runko. Saas nähdä kuinka käy !
Juuli raskii jo jäättä pennut hetkeksi ja pienen valikoidun viisiminuuttisen huilaa pentukopan ulkopuolella.
.
Keskiviikko 27.4.2011
Pentulaatikossa käy tyytyväinen tuhina. Puoli tusinaa pulleita valkoisia vauvoja kellii kylki kyljessä suurimman osa päivää ja yötä. Silmät ovat aukeamassa ja jokunen jo saa kuvaa aivoihin ympäröivästä pentulaatikkomaailmasta.
Juuli-äiti voi erinomaisesti ja ylpeänä istuskelee katraansa keskellä tai haukankatsein vartioi omiansa pentulaatikon välittömässä läheisyydessä. Muulle laumalle ei vauvoja ole vielä esitelty.
Lauantai 7.5.2011
| Doris ja vauvat |
Paljon on tapahtunut pikkuisten elämässä. Seurakunta on esittelty muulle laumalle ihan käytännössä. Doris lutkuttaa vauvat litimäriksi, Iines makoilee onnesta soikeena vauvat ympärillä pentulaatikossa kun silmä valttää ja Myy-mummo istuu kuin tauti pentuja hoitamassa. Juuli äiti ei ole moisesta moksiskaan.
Nimet ovat muuttuneet väreksi: sininen poika, vihreä poika ja voletti poika, punainern tyttö, keltainen tyttö ja oranssi tyttö.Syntymän jälkeen olivat oikea korva, vasen korva ja merkityön poika/tyttö johtuen kynnsilakkamerkin paikasta. Punainen on mun suosikki; yllätys !
| Upouudet kaulapannat ensi kertaa käytössä
|
Elinpiiri on moninkertaistunut verrattuna makuuhuoneen nurkassa sijaitsevaan vauvalaan; nyt asutaan olohuoneessa isossa pentuaitauksessa kaiken hälinän ja melsekeen (?) kesikipisteessä. Kävelyharjoitukset ovatkin tuottaneet tulosta, pienet jalat alkavat kannattaa ja eteenpän mennään vappuvaa ankkamaista käyntiä.
Tänään maisteltiin naudan jauhelihaa. Mmmm... vallan erinomaista...maistuu muhevalle, luonnolle, keväälle ja haju on viettelevä, kutsuva ehkä hiven lihainen... Ja mikä täkeintä vie nälän pois.
Lauantai 14.5.2011
Muutamia kertoja ollaan jo käyty maailman ulkopuolella eli olkkarin latialla. Penturuoka maistuu, kuten kuvasta voi todeta. Jos ensi viikolla on lämmintä niin laajennetaan maailman laitoja pihan puolelle.
Keskiviikko 18.5.2011
5 viikkoa on jo eletty ja kaikenlaista koettu.
Tässä isot mustat tytöt osallistuvat innolla pentujen putsaukseen. Iines, Doris ja Tuisku ovat aina valmiina hoitotädeiksi; Darja ei nyt kauheasti moisesta perusta.Vielä ei olla pihalle ehditty, mutta viikonloppuna varmaan käydään ulkoilmaa haistelemassa.
Perjantai 20.5.2011 Ihan pihalla
Maanantai 13.6.2011
Alkukodin pihamaa hiljentyi viimeisenkin pienen valkoisen piiperon lähdettyä omaan kotiin. Pojat, Kermit, Kafka sekä Kasper ja tytöt, Kasandra, Karolina ja Kalinka ilahduttavat nyt omia perheitään ympäri Suomea.
Onnea elämään !
Kuvassa Doris ja Iines ahkerina hoitotäteinä.
Ihan yhtä helliä ja rakastavia olivat myös Darja ja Tuisku. Joku vauvoista oli aina kateissa, mutta löytyi sitten isosta mustasta kainalosta tai etujalkojen välistä ison märän parran alta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)